Sylinteriryhmä
 |
| sylinteriryhmä |
- sylintereiden kuluneisuus
- ylikokoporaus
- hoonaus renkaille
- runkolaakeri pesäkkeet
- pesäkkeen mitta ja linja
- öljykanavat
- kannen tasopinta
- kierteet ja katkenneet pultit
- tiivistepinnat
- pakkasproput
Sylinteriryhmä (märkäputki)
- sylinteriputken "korkeus" lohkon tasoon nähden
- nokka-akselin laakerit
- tasapainoakseleiden laakerit
Kampiakseli
- mittatarkastus
- kiillotus
- hionta
- suoruuden tarkastus
- päittäislaakerin pinta
- öljykanavat
- tasapainoitus
- silmälaakeri
- särötarkastus
Sylinterikansi
- kansivalu
- pinnan suoruus
- öljykanavat
- ohjaimen
- ventiili-istukat
- nokka-akselin laakerointi
- kierteet ja pultit
- etukammiot
- vesipainokoe
Venttiilikoneisto
- venttiilivarren kumit
- halkeamat
- paininkupit
- keinuvivut
- ohjain
- kuluneisuus
venttiilikoneisto
venttiili
paininkupit
keinuvipu
Nokka-akseli
- laakeripinta
- nokkien kuluneisuus
nokka-akseli
Mäntä
- mitta=> helmavälys
- rengasurat
- leikkautumat
- nakutusjäljet
- kiinnitys
- männäntappi
- lukitus
Mäntä ja kiertokanki
Kiertokanki
- helan välys
- tasapainotus
- kaikki kanget saman painoisia
- painopiste samassa kohdassa
Jakopää
- hihnajakopää
- ketjujakopää
- kiristin
- laahaimet
jakopää
Öljypumppu
- pumppuelementtien pinnat
- paineventiilin jousi
- imuputken sihti
Kasaaminen:
- osien, pulttien ja ruuvien järjestys
- varaosien tilaus
- uusien osien sopivuus
Sylinteriryhmä
- runkolaakeri paikalleen
- pultit kiinni (momenttiin)
- kiertokangen laakerit paikalleen
- mittaus=> välykset
- kampiakseli paikalleen
- öljy laakeripintoihin
- päittäislaakerit paikalleen
- päittäisvälyksen tarkastus
- kampiakselin pyöritys
- männän kiinnittäminen kiertokankeen
- puristussovitteen tappi
- uiva tappi
Täytösaste ilmaisee kuinka paljon ilmaa on sylinteriin saatu imutahdin aikana.
Täytösasteen nostaminen:
- kanavien muotoilua
- venttiilien halkasijamuutoksilla
- imusarjan muutoksella
- pakoputkiston muutoksella
Imuilman lämpötila:
- kylmä ilma sisältää runsaasti happea
- kylmä ilma hidastaa palamista
- kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä
F = p x A
p=palamispaine
A=männän poikkipinta-ala
M= F x s
Pitkäiskuinen moottori?
Iskusuhde ks= s/D
D=sylinterin halkaisija
Kun s > D, moottori on pitkäiskuinen
Kun s< D, moottori on lyhytiskuinen
Polttoaineannoksen määrittäminen
Seossuhde määräytyy sisään imetyn ilman ja polttoaineen kertasyöttöannoksen mukaan.
- mitataan (määritetään) sisäänimetty ilma
- annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan
- suuttimen aukioloajan määräytyminen
- perusaika käyrältä
- käyttötilanteen mukaan lisäys tai vähennys
- peruskartta on mitoitettu tietyille suutikoolle ja polttoaineen paineelle
Sytytysjärjestelmä
Sytytysenergia W1 (ensiöpuoli)
W1 = u1 x I1 x t1
u=jännite puolan ensiökelassa > ensiövirta ja puolan resistanssi
I=ensiövirta > ensiövirtapiirin vastukset
t=ensiövirran kulkuaika > katkojalaite (transistori)
W2 = u2 x I2 X t2
u=palojännite
t=kipinän paloaika
Tulpan kipinän energian tarve W2:
- kipinävälin suuruus
- seoksen pituus
- seoksen pyörteily
Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin.
Teho -> pyörintänopeus -> vääntömomentti
F= p x A
M= F x s
P= 2pii n x M
Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu:
- sisään suihkutetun polttoaineen määrästä
- alkulämpötilasta
- palamisen ajoituksesta
- sytytyksen ajoitus
- liian aikainen sytytys -> nakutus
- liian myöhäinen sytytys -> alhainen teho, päästöt
Sytytysenergian lisääminen
- sytytyspuolan "nopeus"
- kipinäluku
- suurtehopuolat
Pyörintänopeuden nosto:
F= m x a
m=massa
a=kiihtyvyys
Männän kiihtyvyysnopeus lisääntyvät pyörintänopeuden kasvaessa.
kiertokangen vetojännitys lisääntyy
Venttiilikoneiston edestakaisin liikkuvat massat
Venttiilikoneiston edestakaisin liikkuvat massat
- nostimet, paininkupit
- venttiilit
- työntötangot
- keinuvivut
- ventiilin jouset+lukkolautaset
Venttiilikoneistossa saatta kovilla kierroksilla kiihtyvyys olla jopa 200g.
Ventiilinsäätö
Vaihtoehdot
ruuvisäätö
palasäätö
hydraulinen säätö
kiinteät paininkupit
Sylinterikannen asennus:
Esivalmistelut
Ventiilinsäätö
Vaihtoehdot
ruuvisäätö
palasäätö
hydraulinen säätö
kiinteät paininkupit
Sylinterikannen asennus:
Esivalmistelut
- ventiilien säätö, jos mahdollista
- imu- ja pakosarjan kiinnitys?
- nokka-akseli(t) "jako asentoon"
- männät (kampiakseli) myös "j.asentoon"
- kannen ohjaushihnat paikoilleen
- takapinnan puhdistukset
- kannentiivisteen tarkastus
- oikea tiiviste
- tiiviste oikeinpäin
- kannentiivisteen vahvuus
Kansi paikalleen:
- kannen nosto paikalleen siten, että se "loksahtaa" paikalleen *ei saa vedättää pulteilla*
- pultit kevyesti öljyttyinä paikoilleen
- aluslevyt
- "pikkupultit"
- kiristys ohjeen mukaan
- momenttikiristys: loppuveto yhtäjaksoisesti
- astekiristys: 1-vaiheen (momentti) jälkeen lähtömerkki
- lopullinen astemäärä voidaan todeta lähtömerkin avulla
Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta
Nokka-akselin ajoituksen tarkastus
- ykkösmäntä yläkuolokohtaan
- hihnapyörän merkki (YKK)
- tasoitetaan ventiilivälykset
- kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni => merkki hihnapyörään
- kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni => merkki hihnapyörään
- kierretään kampiakseli takaisin yläkuolokohtaan
- jos jako on paikallaan, ovat p ja i- merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa) ykk-merkistä
- ruuvisäädöllä
- palasäädön tasaus välysmitalla
(0,25+0,15=0,40)
-moottorissa yksi nokka-akseli
- mäntä (1) yläkuolokohtaan
- nokka-akseli sytytysasentoon
- nokan kulma sama keskilinjaan
- ajoitus nokka-akselin noston avulla ks. www.isokivijärvi.com periaate: nokka avaa ventiiliä tietyn millimäärän kampiakselin tietyllä aste määrällä
F = m x a
- voiman suuruus riippuu massasta ja kiihtyvyydestä
=> edestakaisin voimien vaikutus
- mäntä
- ventiilikoneisto
- auton alusta
M = F x s vääntömomentti=voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä
- moottori => kampikoneisto
keinuvivut
- auton alusta
- voimansiirto => hammaspyörät, vetoakseli, kardaani
P = m x 2pii x n teho= momentti x pyörintänopeus x 2pii
kulmanopeus W
P = m x a x s x n x 2pii
- voimalinja: kytkin => vaihteisto => vetopyörästö => vetoakseli (=> napavaihde) => pyörä
- jousitus
- jarrut
- moottori
Jännitys sigma=F/A jännitys> voima/poikkipinta-ala
kappaleeseen kohdistuva veto tai puristus aiheuttaa jännityksen
- pulttiliitokset (pultin vetolujuus)
- jousitus
- korirakenteet (suurlujuusteräkset)
Hitausmomentti:
J=m x r2
pyörimä massa m
massa keksipisteen säde r
- pulttiliitokset (pultin vetolujuus)
- jousitus
- korirakenteet (suurlujuusteräkset)
Hitausmomentti:
J=m x r2
pyörimä massa m
massa keksipisteen säde r
